Uutta tutkimusta Sanoman naisista

Uutta tutkimusta Sanoman naisista

“Suuren sanomalehden kasvussa naisilla on ollut oma roolinsa”. Tämän toteaa tutkija Reetta Hänninen väitöskirjassaan Kevyt ja pirteä kynä. Naisten ensimmäinen aalto Helsingin Sanomien toimituksessa sotien välisenä aikana. Hännisen tuore väitöskirja on osa Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa Päivälehti-Helsingin Sanomat 18892019 -projektia, jossa on tutkittu lehden historiaa eri näkökulmista 130 vuoden ajalta.

Päivälehden arkiston laajat aineistot ovat olleet keskeisenä lähteenä sekä Hännisen väitöskirjassa että historiaprojektin kolmessa aikaisemmassa julkaisussa. Hankkeen ensimmäinen teos, toimittaja Antti Blåfieldin Loistavat Erkot – Patruunat ja heidän päätoimittajansa ilmestyi 2014. Vuonna 2017 julkaistiin kakkososa, professori Niklas Jensen-Eriksenin ja tutkija Elina Kuorelahden Suuri affääri – Helsingin Sanomien yrityshistoria 1889–2016. Yliopistotutkija Aleksi Mainion Erkon kylmä sota. Helsingin Sanomat Moskovan varjossa ilmestyi kolmantena 2018. Historiaprojektin pääteos, Jensen-Eriksenin, Mainion ja Hännisen kirjoittama Suomen suurin -teos ilmestyy 21.10.

Reetta Hännisen seuraava tutkimusprojekti liittyy sekin Sanoman naisiin. Helsingin Sanomain Säätiö on myöntänyt Hänniselle kahden vuoden apurahan Maissi Erkon (18721936) elämäkertaa varten: Vaikuttava nainen Maissi Erkko päivälehteläisenä aktivistina ja perheensä puolustajana.

Kuva: Maissi Erkko tervehtii Ester ja K. J. Ståhlbergia Helsingin rautatieasemalla lokakuussa 1930. Kansalaisjoukko oli asemalla vastassa, kun Ståhlbergit palasivat kotiin Lapuan liikkeen järjestämän kyydityksen jälkeen.

Ladataan...