Tieteiden yössä, arkistolähteiden valossa
Teksti ja kuvat: Kirsi Kolari
Tieteiden yönä 10.1. Päivälehden museossa ja arkistossa päästiin tutustumaan Helsingin Sanomien historiaan Päivälehden arkiston aineistojen pohjalta.
Lehden 130-vuotishistoriateoksen tekijät, professori Niklas Jensen-Eriksen, väitöskirjatutkija Reetta Hänninen ja taiteen maisteri Jukka Kukkonen esittelivät kiinnostavia arkistolähteitä, joita he ovat löytäneet Päivälehden arkiston kokoelmista.
Niklas Jensen-Eriksen on vuonna 2017 ilmestyneessä Suuri affääri -kirjassaan paneutunut Sanoman yrityshistoriaan. Tutkimustyössä ovat tärkeäksi lähdeaineistoksi osoittautuneet muun muassa vanhat osakeluettelot, markkinointiaineisto ja henkilöstölehdet. Arkistolähteet kertovat niin yrityksen menestyksestä ja kriisivaiheista kuin myös toteutumattomista suunnitelmista. Esimerkki toteutumattomasta unelmasta on tornitalo, jonka rakentamista Sanoma suunnitteli 1930-luvun lopussa. Ludviginkadun ja Korkeavuorenkadun kulmaan suunniteltua rakennusta ei toisen maailmansodan vuoksi kuitenkaan päästy koskaan toteuttamaan.
Naistoimittajista väitöskirjaa valmisteleva Reetta Hänninen esitteli kiinnostavia sanomalaisia, joiden jäljille hän on päässyt muun muassa Päivälehden arkiston palkkakortistojen, valokuvien ja asiamieskalenterien avulla. Hännisen mielestä etenkin valokuvat kuvaavat hyvin työn historiaa. Esimerkiksi lehden postituksesta eri vuosikymmeniltä otetut valokuvat havainnollistavat hyvin, että tietyt työn vaiheet eivät ole aikojen kuluessa juurikaan muuttuneet.
Helsingin Sanomien historiaprojektin kuvatoimittaja Jukka Kukkonen on kuva-aineistoa etsiessään käynyt läpi muun muassa Päivälehden arkiston laajat piirroskokoelmat. Kukkonen esitteli lehden alkuaikojen keskeisen kuvittajan, Rafael Rindellin uutispiirroksia. Tämän alkuperäispiirroksista osa on nähtävillä ainoastaan Päivälehden arkistossa.
Esitysten päätteeksi yleisö pääsi itsekin tutustumaan Päivälehden arkiston kokoelmiin.
