Arkistojen päivä Timo K. Mukan ajassa

Arkistojen päivä Timo K. Mukan ajassa

Päivälehden museossa avattiin 31. lokakuuta kirjailija Timo K. Mukasta (1944−1973) kertova näyttely. Mukka oli aiheena myös avajaisia edeltävässä Arkistojen päivän seminaarissa, joka oli perinteiseen tapaan toteutettu Päivälehden arkiston ja museon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston yhteistyönä.

Seminaari- ja avajaisvieraat toivotti tervetulleeksi Päivälehden arkiston ja museon johtaja Saila Linnahalme.

Filosofian lisensiaatti Hannu Rahikainen valotti Timo K. Mukan elämänvaiheita ja tämän paikoin mutkikastakin tietä kirjailijaksi. Mukan kertomuksista löytää yhtymäkohtia niin Raamatun ydintapahtumiin kuin Lähi-idän kansojen myytteihinkin, Rahikainen totesi. Kaunokirjallisuuden puolella Mukan teokset taas muistuttavat muun muassa Halldór Laxnessin Salka Valkaa sekä Aleksis Kiven Seitsemää veljestä.

Filosofian lisensiaatti Hannu Rahikainen.

Miksi Timo K. Mukka sitten joutui aikanaan niin pohjattoman vastustuksen kohteeksi? Kirjailija Rosa Liksomin mukaan Mukka onnistui teoksissaan paljastamaan syrjäseutujen elämän todellisuuden, ja juuri tämä sai ihmiset suuren raivon valtaan. Mukka ja hänen taiteensa koettiin niin vavisuttavaksi, että sen jopa pelättiin tahraavan ”Lapin brändin”. Mukan, Reidar Särestöniemen ja muiden Lapin taiteilijalegendojen kohtelu julkisuudessa on osaltaan vaikuttanut siihen, että Pellossa syntynyt Liksom on itse aikanaan päättänyt kirjoittaa pseudonyyminä.

Kirjailija Rosa Liksom.

Suomen Kirjailijaliiton historiaa tutkinut dosentti Kai Häggman tarkasteli Timo K. Mukan ja Kirjailijaliiton poleemista suhdetta. Mukka halusi uudistaa kirjailijoiden apurahajärjestelmää, mutta ei saanut liiton kannatusta ideoilleen ja joutui sitten myös sensaatiolehdistön ajojahdin kohteeksi, kohtalokkain seurauksin. Mukkaa voi Häggmanin mukaan täydellä syyllä kutsua ”sananvapauden marttyyriksi”.  Valemedia ja ilmiantokulttuuri eivät suinkaan ole tämän päivän ilmiöitä, vaan niillä on vankat juuret suomalaisessa lehdistössä, Häggman sanoi.

Dosentti Kai Häggman.

Kirjailija Venla Hiidensalo puhui kirjailijan asemasta ja toimeentulosta. Hiidensalo muistutti, että kirjailija on aina Aleksis Kiven ajoista lähtien ollut huonoiten toimeentuleva lenkki kustantamisen ketjussa. Apurahajärjestelmä on sinänsä ollut hyvä edistys, mutta pelkästään apurahan turvin ei kirjailija juuri tule toimeen. Kirjailijan työtä pidetään helposti kutsumusammattina tai osana kulttuuria, josta ei kuulukaan maksaa. Hiidensalon mukaan myös yleinen kiinnostus kirjailijoihin on viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut. Digitalisaatio ja kulttuurin viihteellistyminen ovat nekin osaltaan romahduttaneet kirjojen myyntiä.

Kirjailija Venla Hiidensalo.
Timo K. Mukka (1944−1973) – kirjailija ja aika -näyttely on esillä Päivälehden museossa 5.1.2020 saakka.

Lisätietoa Päivälehden museon näyttelystä: Timo K. Mukka

Teksti: Kirsi Kolari I Kuvat: Matilda Gronow

Ladataan...