Uutisvuosi 1918

Uutisvuosi 1918

Kevään 2018 ensimmäisessä MediaMaanantaissa 22.1. palattiin Suomen sisällissotaan ja sen aikaisiin tunnelmiin. Tilaisuudessa julkistettiin myös Helsingin Sanomain Säätiön tuottama 12-sivuinen kooste Helsingin Sanomien uutisista vuodelta 1918. Lehden uutiset ulottuvat vuoden 1919 puolelle, jolloin keskustelua käytiin Suomen valtiomuodosta ja pidettiin ensimmäiset presidentinvaalit.

Samu Nyström

Uutislehteen kommenttitekstit kirjoittanut Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Samu Nyström esitteli lehden ja kertasi vuoden 1918 tärkeimpiä vaiheita. Kuten sadan vuoden takaiset lehtiuutiset ja muut aikalaiskirjoitukset kuvaavat, oli itsenäistyneen Suomen ensimmäinen vuosi hyvin monimutkaista ja dramaattista, vihapuheen sävyttämää aikaa, Nyström totesi.

Sami Sillanpää

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Sami Sillanpää kertoi lehden Sota 1918 livenä -juttusarjasta, joka seuraa sisällissodan vaiheita aikalaisten muistiinpanojen kautta. Sillanpää vertasi sadan vuoden takaisia päiväkirjamerkintöjä tämän päivän somekeskusteluihin ja löysi niistä paljon yhtymäkohtia: vihapuheella on suuri merkitys, oli aikakausi mikä tahansa.

Heini Tola

Vihapuheeseen viittasi myös Teatteri Avoimien Ovien taiteellinen johtaja Heini Tola, jonka ohjaama Erottaja 1917−18 -näytelmä kertoo, faktaa ja fiktiota sekoittaen, punakaartilaiseksi ajautuvan helsinkiläispiian ja tämän valkoista Suomea edustavan isäntäperheen traagisen tarinan. Tola totesi Suomen sisällissodan olevan yhä kipeä aihe. Kun aikaa kuvataan yksilön tasolta, on siihen nykyajankin katsojan helppo eläytyä.

Alustuksia seuranneessa vilkkaassa keskustelussa muistutettiin myös siitä, että vaikka maa oli sodassa, kaikki eivät suinkaan sotineet. Suurin osa suomalaisista halusi olla ottamatta kantaa puoleen tai toiseen ja jatkoi arkista elämäänsä niin normaalisti kuin se epänormaaleissa oloissa oli mahdollista.

 

Ladataan...