Nainen, aate, yhteisö

Nainen, aate, yhteisö

Päivälehden museossa 7.11. pidetyn arkistojen päivän seminaarin aiheena olivat kirjoittavat naiset ja kirjalliset yhteisöt. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston ja Päivälehden arkiston toteuttamassa seminaarissa puhuivat Hanna Lundell-Reinilä, Tiina Mahlamäki ja Kati Launis.

Hanna Lundell-Reinilä

Hanna Lundell-Reinilä on pro gradu -työssään tutkinut Järnefeltin taiteilijaperheen keskushahmoa, kenraalitar Elisabeth Järnefeltiä (1839−1929). Järnefelt oli innostunut keskustelija, joka emännöi Helsingin-kodissaan niin vanhoja fennomaaniherroja kuin lastensa opiskelutovereitakin. Kirjallisuuden lisäksi mm. naisasiasta, hyväntekeväisyydestä ja myöhemmin jopa tolstoilaisuudesta kiinnostunutta Järnefeltiä voidaan Lundell-Reinilän mukaan pitää ajalleen melko radikaalina naisena. Hän ei kuitenkaan nostanut itseään esille ja jäi lopulta taiteellisten lastensa varjoon.

Tiina Mahlamäki

Tiina Mahlamäki esitteli vuosina 1927−1930 julkaistua Sininen kirja -kirjallisuuslehteä ja sen perustajaa, mm. näytelmistään ja tyttökirjoistaan tunnettua Kersti Bergrothia (1886−1975). Sininen kirja oli lehti, jonka tehtävänä oli lähentää Suomea modernin 1920-luvun mentaliteettiin. Bergroth oli saanut idean suomenkielisestä kirjallisuuslehdestä asuessaan Britanniassa, jossa hän tutustui sikäläisiin kirjailijapiireihin. Sinisessä kirjassa esiteltiin maailmankirjallisuutta, ja sen kautta haluttiin herättää kulttuurivinkkejä kirjallisuudesta kiinnostuneille suomalaislukijoille. Omana aikanaan lehteä ei kuitenkaan arvostettu, ja se olikin jatkuvan lopetusuhan alla.

Kati Launis

Suurelle yleisölle ehkä varsin tuntemattomaksi jääneistä Hiiskun (vuoteen 1946 Heinosen) kirjoittavista sisarista kertoi Kati Launis. Aune Hiisku (1902−1978) toimi sekä opettajana että kirjailijana, Kyllikki Hiisku (1905−1966) oli sanomalehtinainen, Helka Hiisku (1912−1912) runoilija ja toimittaja. Kirjallisuutta opiskelleet sisaret olivat V.A. Koskenniemen oppilaita ja kuuluivat myös tämän kirjallisuuspiiriin. Hiiskujen sisarten elämäkerran kirjoittanut Launis vertaa sisaria lyhtyihin, jotka valaisevat 1900-luvun alkupuolen kirjallista elämää ja tuon ajan naisia työelämässä.

Vapaus, rakkaus, tasa-arvo -näyttely esittelee Minna Canthin ja Elisabeth Järnefeltin kirjallisia salonkeja.

Seminaarin jälkeen yleisö pääsi tutustumaan Päivälehden museon uuteen Vapaus, rakkaus, tasa-arvo – salonkielämää Helsingissä ja Kuopiossa -näyttelyyn. Näyttely on avoinna 7.1.2018 saakka. Lisätietoja: www.paivalehdenmuseo.fi/nayttelyt/.

Ladataan...